Kaisa Kuusnõmm silmäluomi sekä rintaleikkauksista: ”Nämä leikkaukset ovat selvästi lisänneet itseluottamustani — myös ympärillä olevat ihmiset huomaavat sen.”

Kaisa Kuusnõmm on nimi, joka ei fitness‑maailmassa kaipaa pitkää esittelyä — hänen aitoutensa ja lämpönsä ovat voittaneet monien sydämet. Mutta nyt Kaisan matka on vienyt myös tutusta kuntosali ympäristöstä ihan toisenlaiseen maailmaan. Matka esteettisen lääketieteen maailmassa on ollut hänelle hyvä kokemus, jota hän haluaa jakaa myös meille muille. Kaisa päätti kohentaa sekä rintoja, että silmäluomia luottaen tässä täysin Health Clinicin asiantuntijoihin. Lopputulokseen hän on ollut todella tyytyväinen! Kaisan kokemus on jälleen kerran inspiroiva esimerkki siitä, miten asiakkaan tietoiset valinnat sekä itseluottamus yhdistyvät laadukkaaseen lääketieteelliseen osaamiseen. Lopputulos on tällöin huikea.  

Mikä sai sinut harkitsemaan juuri yläluomien sekä rintojen korjausleikkausta?

Rintojen korjausleikkausta olin itse asiassa miettinyt jo vuosia. Tässä oli kuitenkin yksi mutta. Olen aktiivinen fitnesskilpailija ja koin, että en silloin löytänyt itselleni sopivaa ajankohtaa, mikä olisi mahdollistanut leikkauksen jälkeisen riittävän levon ja toipumisen. Toinen syy, miksi en mennyt heti leikkaukseen leikkausajatuksen synnyttyä oli se, että olen asunut ulkomailla viimeiset neljä vuotta. Tällöin koko logistinen puoli olisi mennyt todella monimutkaiseksi.

Laitatin ensimmäiset rintaimplantit ennen kilpailu-uraani. Koin, että kehon muuttuessa ne jäivät minulle liian pieniksi. Myös aika sekä ja painovoima olivat tehneet tehtävänsä. En nimittäin ole ollut erityisen suuri rintaliivien ystävä eli tulos oli 1+1 =2. En ollut enää rintoihini tyytyväinen, niin kuin olin silloin 10 vuotta sitten ensimmäisen leikkauksen jälkeen.

Silmäluomileikkaus oli ollut myös mielessäni viimeiset vuodet. Aloin vähitellen huomata, että silmäni näyttivät väsyneiltä sekä silmäluomet eivät enää erottuneet niin kuin haluaisin (iho laskeutui niiden päälle). Tiedättehän sen tunteen, kun laitat luomivärin tai yrität rajata kauniin eyeliner‑viivan ja se vain katoaa jonnekin. Minulla ei ole koskaan ollut niitä kauniita ”hirvisilmiä”, mutta silmäni näyttivät paljon suuremmilta silloin 10 vuotta sitten.

Koska erilliset leikkaukset olivat mielestäni järjettömiä (monet toipumisajat ja liikaa aikaa pois treeneistä), minusta kuulosti todella hyvältä idealta tehdä molemmat leikkaukset samalla. Kirurgi tosin alussa ehdotti, että voisin vielä odottaakin muutaman vuoden ennen silmäluomileikkausta, mutta rehellisesti sanottuna en ollut innoissani ajatuksesta tulla uudelleen leikkaukseen parin vuoden päästä. Ehdotin hänelle, että tehdään kuitenkin kaikki kerralla — silloin ne on tehty! Ja jos saan tällä tavoin silmäluomileikkauksen myös nukutuksen aikana, niin se on win‑win. Nukuta minut ja sitten herätessä kaikki on kerralla tehty — tämä sopii minulle parhaiten!

Miksi valitsit Health Clinicin?

Ensimmäinen rintojen suurennusleikkaukseni 10v sitten tapahtui myös Health Clinicissä. Olin silloin kaikkeen 101 %:sti tyytyväinen — alkaen konsultaatiosta ja päättyen leikkaukseen, toipumiseen ja kaikkeen muuhun hoitoon. Kaikki mitä täällä koin oli ammattimaista ja ystävällistä, enkä edes ajatellut mennä muualle. Tietenkin olen tietoinen siitä, että esimerkiksi myös Turkissa, Dubaissa ja Thaimaassa voi tehdä kauneusleikkauksia. Monet ovat käyneet siellä ja olleet tyytyväisiä lopputulokseen, mutta olen kuullut myös toisenlaisia tarinoita ja minusta se vaikutti liian riskialttiilta. Mitä jos jotain menee vikaan? Mitä jos minulle tulee komplikaatioita? Kenen kanssa hoidan asiat silloin? Ja lento toipumisen aikana tuntui myös aika hurjalta. Kun leikkaus tehdään täällä lähellä, etu on myös se, että pienessä maassa kaikki tuntevat kaikki ja mahdolliset epäonnistuneet toimenpiteet tulevat myös nopeasti ilmi eli jos klinikalla on hyvä maine, silloin siellä tehtävä työ on myös oikeasti laadukasta. Lisäksi minulla oli täällä selkeä kuva siitä, kenelle kirurgille menisin leikkaukseen. Jätin alussa muutaman kirurgin nimen seulaan, konsultoin dr Simmon kanssa. Tämän jälkeen kaikki oli selvää, kenen luokse menisin.

Miten päädyit valitsemaan Dr. Simmon?

Ollakseni rehellinen, dr Simmo tuli tietoisuuteeni jo vuosia sitten — niin monet tuttavat kehuivat hänen töitään, mutta en ollut lainkaan perehtynyt siihen, millainen mies hän on. Ja kun eräänä päivänä näin hänen videonsa Health Clinicin Instagramissa, jotenkin hän heti veti puoleensa. Uskon vahvasti kykyyni lukea ihmisiä. Tiesin, että tässä on ammattilainen, johon voin luottaa. Tämä sama tapahtui joskus dr Jaan Troostin kanssa, kun pohdin edellistä leikkausta. Kävin eri paikoissa konsultaatiossa. Ja sitten vain yhtäkkiä tiesin, että kemiat kohtaavat juuri tässä, että tämä on oikea kirurgi ja oikea paikka minulle. Olkoon se sitten joku sisäinen tunne, olkoon se kuvittelua tai fantasia — ei sillä väliä, mutta minä luotan siihen mitä koen!

Sen jälkeen tein perusteellista taustatyötä ja kyselin hänen aiemmilta asiakkailtaan, kuinka tyytyväisiä he olivat olleet. Kävin kirjaimellisesti katsomassa ja koskettamassa pari tuttavaa, jotka olivat korjauttaneet rintojaan hänen luonaan. Jep, juuri niin! Ja koska poikkeuksetta kaikki olivat tyytyväisiä, ja myös tulokset, jotka näin omin silmin sekä kosketin, olivat 10/10, päätös oli tehty. Ai niin — dr Simmon taito leikkausarpia ajatellen on jotain poikkeuksellista! Tämä näkyy sekä rintojen, että silmäluomien kohdalla — niitä leikkausarpia ei yksinkertaisesti näy! En voi uskoa, miten ne ovat niin minimaalisia. Silmien kohdalla ei käytännössä näy mitään. Ihanaa! Aluksi pelkäsin hieman, että toisen rinnan leikkauksen arvet jäisivät isommiksi kuin ensimmäiset, mutta yllätyksekseni ne ovat jopa pienemmät — mietin, miten se on mahdollista? Vanhat arvet ovat kadonneet ja uudet ovat pienemmät — kuulostaa ihan hullulta!

Mikä vaikutti implantin koon valintaan, ja mihin kokoon lopulta päädyit?

Tiesin, että tarvitsen varmasti isomman implantin, mutta kuinka paljon isomman, sitä en tiennyt — tässä kysymyksessä konsultaatio auttoi. Menin Simmon luo toiveeni kanssa (kuva mukana), ja rehellisesti sanottuna hän tyrmäsi ensimmäisen ehdotukseni heti. Hän ehdotti 625 cc:ä, jotta tulos olisi runsas, minä halusin 750 cc:ä. Hän oli vakuuttunut, että 750cc jäisi liian epäsuhtaiseksi muuhun kehoon nähden. Kun menin kotiin, aloin pähkäillä noiden kokojen välillä. Koska olen jo niin itsepäinen kuin olen, palasin vielä kerran Health Clinicille katsomaan implantteja. Vertasin uudelleen eri kokoja ja päädyin lopulta 700 cc:iin — eli kultainen keskitie. Olen 100 % tyytyväinen, todella hyvä päätös yhdessä dr Simmon kanssa pohtien. Ja arvostan todella sitä, että dr Simmo antoi minulle rehellistä palautetta — hän on kuitenkin se henkilö, jonka taito näkyy asiakkaiden lopputuloksessa. On hyvä, ettei hän suostu heti täyttämään asiakkaiden kaikkein hurjimpia toiveita. Kun kävin jälkitarkastuksessa, hän oli itsekin yllättynyt siitä, kuinka ”luonnollisilta” 700 cc implantit kehossani näyttivät.

Kuinka kokemuksesi eroaa aiemmasta rintojen suurennuksesta?

Koska implantaatit olivat tällä kertaa isommat, minulle tehtiin lisäksi sivusaumoja (jotta rinnat asettuisivat enemmän kohti keskipistettä). Tästä syystä toipuminen on mielestäni ollut hieman pidempi kuin viime kerralla, mutta muuta ei tule mieleen. Sairaalassa tarjottu ruoka oli maukkaampaa kuin ensimmäisellä kerralla 😀 Hei, ihan oikeasti — oli harmi lähteä sairaalasta, siellä oli niin hyvää ruokaa sekä kahvia. Kaikki on sujunut yhtä sujuvasti ja hyvin kuin viime kerralla.

Mitä pidät kaikkein vaikeimpana leikkauksista toipumisessa?

Silmäluomien kohdalla minulla oli ensimmäisellä viikolla vähän paniikkia, koska silmäni eivät menneet täysin kiinni. Se aiheutti silmien kuivumista ja näkökentässä kuva oli samea. Mutta heti kun laastarit ja ompeleet otettiin pois, kaikki oli kunnossa. Paniikkia oli enemmän kuin tilanne ansaitsi. Rintaleikkauksesta toipumisessa minulle urheilijana oli kaikkein vaikeinta treenirajoitukset. Yksi ongelma oli myös se, että osaan nukkua vain vatsallani ja ensimmäiset viikot selällään nukkuminen oli vaikeaa. Tilanne helpotti siinä vaiheessa, kun tuli vihreä valo sille, että voin nukkua ainakin jo kyljellä. Mutta joo, liikkumine. Olen tottunut venyttelemään päivittäin ja olemaan muutenkin hyvin aktiivinen. Tämä ei tullut ensimmäisinä viikkoina kysymykseenkään — se oli minulle ehkä suurin tuska. Vaikeaa oli elää toipumisajan periaatteen mukaan ”lepää, älä riehu, ole rauhassa”. Tietenkin jokaisella on oma kokemuksensa, ja olen kuullut, että ihmiset voivat kokea häpeää kulkiessaan silmäleikkauksen jälkeen silmät sinisinä ihmistenilmoilla (minulla ei tullut mustelmia). Olen kuullut myös siitä, että joidenkin täytyy koko ajan ottaa kipulääkkeitä, koska niin kivulias olo — voi olla, että niin onkin jollakin ihmisellä. Minulla ei ollut ihan rehellisesti mitään vaikeuksia liikkua haavoineni ja kipulääkkeitä en tarvinnut muutaman ensimmäisen päivän jälkeen. Eli ei kipua eikä komplikaatioita.

Auttoiko kehonrakennuksesta ja kurinalaisuudesta syntynyt elämäntapa myös toipumisessa?

Ehdottomasti! Koska elämäntapani on terveellinen, ruokavalio kunnossa, unirytmi kunnossa, ja koko kehoni on erittäin hyvässä kunnossa, toipumiseni on sujunut paljon nopeammin ja paremmin kuin monella muulla. Jos keholla ei ole resursseja palautua, koko prosessi alkaa selvästi takkuilla. Päätin, että otan yhtä tosissani toipumisen, mitä otan treenini. Tavoitteeni oli palautua mahdollisimman nopeasti mahdollisimman hyvin, jotta voisin palata arkeen ja jatkaa urheilua. Vältin kaikkea, mikä voisi haitata tai viivästyttää toipumista. Mielenkiintoisinta oli se, että useilla ihmisillä silmäleikkauksen jälkeen silmät menevät mustiksi (mustelmat), mutta minulla ei ollut sellaista. Haluaisin ehkä ajatella niin, että kehoni on keskivertoavain paremmassa kunnossa ja siksi palauduin nopeasti. En tiedä — voihan se olla niinkin, että tässä asiassa nyt vain ”onni suosi” minua.

Onko sinulla jokin hyvä niksi tai vinkki, jonka haluaisit jakaa muille?

Mielestäni olisi hyvä idea pyytää joltain läheiseltä apua haavojen puhdistamiseen ja laastareiden vaihtoon ensimmäisinä päivinä. Toki sen voi tehdä itsekin, mutta on paljon helpompaa, jos joku muu tekee sen. Rintojeni alapuolelle, haava-alueelle, on aika vaikea nähdä itse. Samoin alussa on mahdotonta pestä ja föönata itse hiuksia. Jos apua ei ole lähellä, toki voi toki käydä kampaajalla ensimmäisinä viikkoina, mutta jos joku läheinen voi auttaa, aina parempi. Kannattaa myös varata kotiin tyynyjä, joita voi laittaa tarvittaessa selän alle ja kyljille. Koska itse pidän vatsallani nukkumisesta, tein tyynymuurin, etten vahingossa unen aikana kääntyisi väärään asentoon. Kotona ennen leikkaukseen menoa, kannattaa laittaa kaikki tarvittavat tavarat jo ennakkoon käden ulottuville, ettei myöhemmin tarvitse pähkäillä miten kurkottaa jotain tavaraa hankalasta paikasta. Kannattaa varata kotiin myös ruokaa varastoon, ettei tarvitse heti huolehtia ruoasta. Toisin sanoen, tee elämäsi mahdollisimman helpoksi, jotta voit levätä ensimmäiset päivät huolehtimatta. Ja tietenkin vielä tähän loppuun se klassikkoneuvo — kun olet päättänyt mennä leikkaukseen, kuuntele vähemmän muita ja enemmän itseäsi, mitä sinä haluat! Vain sinun täytyy elää itsesi kanssa ja tärkeintä on se, että SINÄ olet tyytyväinen leikkauksen tulokseen.

Olet asunut kauan ulkomailla — eroavatko kauneusihanteet siellä verrattuna Viroon tai Suomeen?

Olen asunut ulkomailla 4 vuotta ja kauneusihanteet Aasiassa ja Australiassa ovat hyvin erilaiset kuin Virossa tai Suomessa. Meilläpäin ns luonnollisuus on muotia. Kehoja katsotaan sillä silmällä, että: ”onko tämä luonnollista vai onko muokattu”. Esimerkiksi Aasiassa ja Australiassa tämä on toisenlaista. Jos jotain tehdään, se tehdään niin, että muutos on selkeä eikä herätä epäilyksiä. Siksi minulle ei tullut mieleenkään tehdä leikkauksia tai muita kauneustoimenpiteitä kauempana. Ei suotta sanota, että meillä on maailman kauneimmat naiset — niin on! Koska me emme ole kaikki samannäköisiä ja samantyylisiä. ”Plastic Fantastic Barbie” ei ole ideaali Virossa eikä Suomessa.

Mikä on ollut kaikkein yllättävin palaute, jonka olet saanut seuraajiltasi leikkausten jälkeen?

Rehellisesti sanoen ennen leikkausta monet olivat varmoja, että suuret implantit eivät sovi minulle ja lopputulos ei ole luonnollinen. Myöskään silmäluomileikkausta monet eivät ymmärtäneet ollenkaan miksi teen sen. Nyt myöhemmin poikkeuksetta kaikki ovat vetäneet sanansa takaisin ja olleet jopa yllättyneitä siitä, miten kaunis lopputulos on rintojen osalta. Samoin monet yllättyivät siitä, miten silmäluomileikkaus todella tekee ulkonäöstäni vielä paljon raikkaamman. Olen saanut nyt niin paljon viestejä, jotka alkavat: ”Tiedätkö, aluksi ajattelin, että leikkaus tulos tulee olemaan hyvin epäaidonnäköinen, mutta yllätyksekseni…” jne. Ihmisten ennakkoluulojen taustalta löytyy yleensä kauempaa ulkomailta kuultuja ja nähtyjä huonoja kokemuksia ja he pelkäävät, että sellaisia voi tapahtua täälläkin. Mutta sehän tiedetään — äänekkäimmät negatiivisesti kommentoivat ihmiset ovat usein niitä, jotka itse eivät tiedä asiasta yhtään mitään, mutta heijastavat omat pelkonsa ja ennakkoluulonsa muihin.

Olet kuullut varmaan paljon kehuja. Mikä tällainen tilanne on leikkauksen jälkeen liikutellut sinua eniten?

Niin kummalta kuin se saattaa kuulostaa, minua liikuttavat aina ne kehut, jotka koskevat olemustani, eivät ulkonäköäni. Eniten minua on liikuttanut ne kehut, joissa joku on huomannut, kuinka paljon säteilevämpi ja onnellisempi olen ihmisenä leikkauksen jälkeen. Ilmiselvästi nämä leikkaukset ovat lisänneet itseluottamustani — ja ihmiset ympärilläni huomaavat sen myös. ”Kaisa, olet nyt vielä enemmän oma itsesi” oli eräs ihana kommentti tänä aamuna. Tällaista huomiota on ihana saada 🙂

Olen itse asiassa melko yllättynyt siitä, miten hyvää palautetta olen leikkauksista saanut. Täälläkin ihmisten asenteet ovat vähitellen muuttumassa hyväksyvämmäksi näiden asioiden suhteen, mikä on hienoa nähdä.

Kuinka löydät tasapainon rehellisyyden ja avoimuuden (joita seuraajasi arvostavat) sekä some glamourin suhteen? Onko jotain, mitä et some-vaikuttajana koskaan jaa julkisesti— vai oletko enemmän “kaikki kortit pöydällä” tyyppi?

Viime vuosien aikana olen tullut tulokseen, että ihmiset eivät enää jaksa liian kaunisteltua elämää ja glamouria liikaa. Tällaisia hyvin sliipattuja sisältöjä löytyy jokaisen some-vaikuttajan profiileista, ja ihmiset ovat siihen kyllästyneet. He odottavat enemmän sitä oikeaa elämää eli aitoja tunteita, todellisia kokemuksia, yhteyttä sekä rehellisyyttä. Ihmisenä minä olen ehdottomasti sellainen, joka laittaa kaikki kortit pöydälle, koska tiedän, että sitä arvostetaan enemmän. En kuitenkaan koskaan jaa asioita, jotka minulle on luottamuksellisia — esim. hyvin yksityisiä perheasioita tai sisältöä, joka voisi satuttaa tai loukata jotakuta kolmatta osapuolta. Uskon, että em. asiat eivät kuulu julkiseen jakamiseen. Kaikki muu sitten meneekin ilman filttereitä aina eetteriin 🙂 Tuotan sellaista sisältöä, jota itsekin mielelläni kulutan. Kaunisteltujen Cosmopolitan‑tarinoiden aika on ohi — myös minä haluan rehellistä tietoa, todellista elämää ja sisältöä, josta on minulle todellista hyötyä tai joka antaa minulle jotain. Samoin seuraajani.